FWBO - Helsingin Buddhalainen keskus

Mikä ystävä sellainen on,
joka on täynnä ivaa
eikä tunne minkäänlaista häpeää?

Hän sanoo olevansa ystävä,
mutta ei tee ystävyyden hyväksi mitään.

Hän puhelee kumppaneilleen mukavia
mutta ei ole sanojensa mittainen.

Viisaat näkevät, ettei hän ole tekijä ollenkaan
vaan häntä kiinnostaa pelkkä puhuminen.

Ei sellainen ole mikään ystävä,
joka aina aavistelee kiistoja
eikä näe asioissa kuin vikaa.

Todellisen ystävän seurassa
voi olla kuin poika isänsä rinnalla,
sellaisia ystäviä ei voi erottaa.

Ihminen joka kantaa vastuunsa,
nauttii hyvää hedelmää.
Hän luo edellytyksiä ilolle ja onnelle,
joita on syytä ylistää.

Ja kun ihminen on päässyt
yksinäisyyden ja mielentyyneyden makuun,
hän ei pelkää enää eikä tee pahaa.
Hänellä on totuuden riemu ravintonaan.

Sutta-Nipata – Varhaisia buddhalaisia runokertomuksia
Suomennos A. Laaksonen
FWBO 2007

Näin tulisi toimia sen,
joka näkee rauhan tilan
ja pyrkii taitavasti hyvään.

Hänen tulisi olla kyvykäs, suora,
helposti lähestyttävä,
vaatimaton, lempeä,
tyytyväinen ja helposti autettava,

vähäpyyteinen, yksinkertainen,
aistinsa rauhoittanut, harkitseva,
kohtuullinen, ja ihmisten suhteen
vailla ahneutta.

Älköön hän tehkö mitään alhaista,
josta viisaat voisivat häntä moittia.
Olkoot kaikki olennot onnellisia ja turvassa,
tuntekoot he sydämessään onnea.

Millaisia eläviä olentoja maailmassa onkaan,
heikkoja ja vahvoja, pitkiä ja tukevia,
keskikokoisia ja lyhyitä, pieniä ja isoja,
aineellisia ja aineettomia.
kaukana ja lähellä asuvia,
syntyneitä ja syntymättömiä,
tuntekoot he kaikki sydämessään onnea.

Ihmisen ei tulisi pettää toista
tai halveksia ketään koskaan.
Ja vaikka hän tuntisikin inhoa tai vihaa,
ei hänen pitäisi toivoa toiselle pahaa.

Niin kuin äiti suojelee hengellään
ainoaa lastaan,
samoin tulisi avartaa sydäntään
kaikkea elävää kohtaan
ja levittää rakastavaa ystävällisyyttä
koko maailmaan.

Tulisi ulottaa mielensä
ylös, alas, kaikkiin suuntiin,
ilman esteitä,
vailla vihaa tai kaunaa.

Seistessä, kävellessä, istuessa ja maatessa,
jokaisena valveillaolon hetkenä
tulisi elää sydämen valppaudessa,
sillä se on jaloa elämää juuri tässä.

Ja kun ihminen hylkää harhaluulonsa
ja elää hyveellisesti,
kun ihmisen oivallus on vakaa,
ja hän voittaa halunsa mielihyvään,
ei hän synny enää uudestaan.

Sutta-Nipata – Varhaisia buddhalaisia runokertomuksia
Suomennos A. Laaksonen
FWBO 2007

Näin olen kuullut. Kerran Mestari oleskeli Anathapindikan luostarissa, joka sijaitsi Jetan lehdossa lähellä Savatthia. Mestari opasti, kannusti, innosti ja ilahdutti tuolloin bhikkhuja Dhamma-puheella, joka käsitteli nibbanaa. Ja bhikkhut kuuntelivat valppaasti Dhammaa, koska he olivat vastaanottavaisia, tarkkaavaisia ja mieleltään täysin keskittyneitä.

Asiaa punnittuaan Mestari innoittui lausumaan nämä säkeet:

Riippuvaisen elämä on epävakaata,riippumattoman elämä ei ole epävakaata.
Kun ei ole epävakautta, on tyyneys.
Kun on tyyneys, ei ole minkäänlaisia taipumuksia.
Kun ei ole minkäänlaisia taipumuksia, ei ole tulemista eikä menemistä.
Kun ei ole tulemista eikä menemistä, ei ole kuolemaa tai syntymää.
Kun ei ole kuolemaa tai syntymää, ei ole sen enempää ”täällä” kuin ”tuola puolen”  eikä ”niiden välissä”.
Juuri tämä on kärsimyksen loppu.

Udana
Buddhalaisia innoituksen säkeitä
Suomennos A. Laaksonen
FWBO 2004

Näin olen kuullut. Kerran Mestari oleskeli Anathapindikan luostarissa, joka sijaitsi Jetan lehdossa lähellä Savatthia.  Kunnianarvoisa Annata Kondanna istui tuolloin risti-istunnassa jonkin matkan päässä Mestarista. Hän istui ryhdikäänä ja tutkiskeli vapautumistaan, joka oli tulosta janoamisen loppumisesta. Mestari näki kunnianarvoisan Annatan Kondannan istuvan risti-istunnassa lähistöllä. Hän näki tämän istuvan ryhdikkäästi ja tutkiskelevan vapautumistaan, joka oli tulosta janoamisen loppumisesta.

Asiaa punnittuaan Mestari innoittui lausumaan nämä säkeet:

Kun ei ole juuria, ei multaa, ei lehtiä,
kuinka olisi silloin köynnöksiääkään?
Kuka voisi syyttää tuota viisasta,
kaikista siteistä vapautunutta?
Devatkin ylistävät sellaista ihmistä.
Brahmankin häntä ylistää.

Udana
Buddhalaisia innoituksen säkeitä
Suomennso A. Laaksonen
FWBO 2004

Näin olen kuullut. Kerran Mestari oleskeli Anathapindikan luostarissa, joka sijaitsi Jetan lehdossa lähellä Savatthia. Mestari istui tuolloin mietiskellen,
kuinka hän oli hylännyt mielen tuottamat moninaiset havainnot ja käsitteet.
Ymmärtäen kuinka hän oli hylännyt mielen tuottamat moninaiset havainnot ja käsitteet Mestari innoittui lausumaan nämä säkeet:

Kenellä ei ole tuottamista, ei pysähtymistä,
kuka on katkaissut liekansa, jättänyt orjuuden,
hän käy eteenpäin, tuo janoamaton viisas.
Ei maailma eivätkä devat häntä halveksi.

Udana
Buddhalaisia innoituksen säkeitä
Suomennos A. Laaksonen
FWBO 2004