FWBO - Helsingin Buddhalainen keskus

Ihminen vaalii näkemyksiä ”korkeimmasta”,
ja pitää niitä parhaina maailmassa.
Kaikkia muita hän sanoo huonommaksi,
eikä ole siksi vapaa kiistoista.

Missä hän näkeekin oman etunsa,
nähdyssä, kuullussa tai mielletyssä,
hyveissä ja harjoituksissa, hän tarttuu siihen
ja näkee kaiken muun huonompana.

Tämä juuri on kahle, sanovat taitajat,
jos sen takia näkee muut huonompana.
Siksi vaeltaja ei nojaa nähtyyn, kuultuun tai miellettyyn,
eikä ole kiinni hyveissä tai harjoituksessa.

Eikä hän muodosta maailmassa näkemyksiä,
joiden perusta on tiedossa, hyveessä tai harjoituksessa.
Hän ei esiinny yhdenvertaisena,
ei ajattele itseään muita huonompana tai parempana.

Hän luopuu siitä, mitä on vaalinut eikä tartu uuteen.
Hän ei nojaa edes tietämykseen.
Hän ei valitse puolta riita-asioissa
eikä usko mihinkään näkemykseen.

Häntä ei kiinnosta olemassaolo
täällä tai tuolla puolen.
Hän ei enää valitse näkemysten välillä
eikä tee niistä itselleen turvaa.

Siitä, minkä hän näkee, kuulee tai mieltää,
hän ei muodosta pienintäkään käsitystä.
Kuka voisi maailmassa määritellä bramiinia,
joka ei tartu näkemyksiin?

Hän ei järkeile, ei suosi mitään
eikä vanno oppien nimeen.
Hyveet tai harjoitukset eivät määritä bramiinia,
hän on mennyt yli eikä palaa enää takaisin.

Sutta-Nipata – Varhaisia buddhalaisia runokertomuksia
Suomennos A. Laaksonen
FWBO 2007

Jotkut kiistelevät pahassa tarkoituksessa,
toiset kiistelevät totuudesta.
Viisas ei sekaannu syntyneisiin kiistoihin,
hän on vapaa mielen esteistä.

Kuinka sellainen ihminen voisi ylittää näkemyksensä,
jota halut heittelevät
ja jota ohjaavat hänen omat taipumuksensa.
Niin kuin hän näkee, sellaisia ovat hänen puheensa.

Sellainen ihminen on alhainen,
joka kehuu ansioitaan ja harjoitustaan
tai puhuu itsestään, vaikka ei kysytä.
Tämä on oikeamielisten kanta.

Rauhaisa bhikkhu on tyynnyttänyt mielensä
eikä julista hyveitään: ”tällainen olen minä”.
Oikeamieliset pitävät häntä jalona,
koska hän ei suhtaudu mihinkään pöyhkeydellä.

Ihmisen rauha on häilyvä,
jos hänen näkemyksensä ovat epäpuhtaita,
mielen tuotetta, tekaistuja
ja oman edun toivossa muodostettuja.

Vaikea on ylittää takertumista näkemyksiin.
Ihminen valitsee yhden totuuden monien joukosta,
hän hylkää tai hyväksyy opin sen perusteella,
millaista on hänen takertumisensa.

Puhdistuneella ihmisellä ei ole näkemyksiä
olemassaolon eri muodoista.
Minne hän menisi hylättyään harhan ja ylpeyden?
Hän ei ole enää missään kiinni.

Ihmiset kiinnittyvät asioihin ja kiistelevät opeista,
mutta mistä kiistellä hänen kanssaan, joka ei enää kiinnity.
Hän ei tartu mihinkään eikä hylkää mitään.
Hän on karistanut kaikki tämän maailman näkemykset.

Sutta-Nipata – Varhaisia buddhalaisia runokertomuksia
Suomennos A. Laaksonen
FWBO 2007

Jos ihminen onnistuu
aistinautintoja tavoitellessaan,
hän varmasti tuntee huumaa.
Kuolevainen saa mitä janoaa.

Mutta jos ihminen ei enää
löydäkään aistinautintoja,
hän kärsii kuin piikkien pistelemänä.

Joka varoo aistinautintoja
kuin varoisi käärmettä ruohikossa,
hän ylittää takertumisen maailmaan valppaana.

Joka ahnehtii maata, omaisuutta, kultaa,
lehmiä, hevosia, palvelijoita, naisia, sukulaisia,
monia aistihalujen kohteita,
heikkous valtaa sellaisen ihmisen.

Onnettomuudet murtavat hänet
ja kärsimys työntyy häneen
kuin vesi vuotavaan veneeseen.

Siksi valpas ihminen varoo aina aistinautintoja.
Hän hylkää ne kuin hylkäisi uppoavan veneen.
Hän ylittää tulvan ja pelastautuu toiselle rannalle.

Sutta-Nipata – Varhaisia buddhalaisia runokertomuksia
Suomennos A. Laaksonen
FWBO 2007

Herää! Istu suorassa!
Mitä iloa on nukkumisesta?
Miten voivat nukkua ne, joihin on nuoli osunut
ja jotka kärsivät tuskissaan?

Herää! Istu suorassa!
Harjoita itseäsi rauhaan.
Älä anna kuoleman herran nähdä laiskuuttasi
ja johtaa sinua harhaan.

Ylitä takertuminen,
johon jumalat ja ihmiset aina sortuvat
mielihyvää etsiessään.

Älä haaskaa tilaisuuttasi.
Tilaisuutensa haaskanneet vaikeroivat
kun helvetti leviää heidän ympärillään.

Laiskuus on mielen likaa
ja lika leviää laiskuuden myötä.
Vedä nuoli itsestäsi
valppaudella ja ymmärryksellä.
 

Sutta-Nipata – Varhaisia buddhalaisia runokertomuksia
Suomennos A. Laaksonen
FWBO 2007

Mikä ystävä sellainen on,
joka on täynnä ivaa
eikä tunne minkäänlaista häpeää?

Hän sanoo olevansa ystävä,
mutta ei tee ystävyyden hyväksi mitään.

Hän puhelee kumppaneilleen mukavia
mutta ei ole sanojensa mittainen.

Viisaat näkevät, ettei hän ole tekijä ollenkaan
vaan häntä kiinnostaa pelkkä puhuminen.

Ei sellainen ole mikään ystävä,
joka aina aavistelee kiistoja
eikä näe asioissa kuin vikaa.

Todellisen ystävän seurassa
voi olla kuin poika isänsä rinnalla,
sellaisia ystäviä ei voi erottaa.

Ihminen joka kantaa vastuunsa,
nauttii hyvää hedelmää.
Hän luo edellytyksiä ilolle ja onnelle,
joita on syytä ylistää.

Ja kun ihminen on päässyt
yksinäisyyden ja mielentyyneyden makuun,
hän ei pelkää enää eikä tee pahaa.
Hänellä on totuuden riemu ravintonaan.

Sutta-Nipata – Varhaisia buddhalaisia runokertomuksia
Suomennos A. Laaksonen
FWBO 2007